Keskellä yötä Janika heräsi kuukautistensa alkuun. "Hei, tuota Olivia!" Hän sanoi ja herätteli Oliviaa. "Menkat alko, lainaisitko  siteen?" Olivia mutisi unisena jotain ja kipitti kerrossängystään alas. Hän nappasi kirjahyllyn kulmalta sidepaketin ja antoi ne Janikalle. Janika vaihtoi siteensä, ja nukkuminen saattoi jatkua.
Sitten Janikan puhelin soi. "Janika Pilvinen" Janika vastasi.
"Äiti tässä moi!" Äiti vastasi. "No moi." Janika vastasi.
"SIIS OOT RASKAANA?" Äiti kysyi. "Joo, luit sen lapun.." Janika sanoi hieman oudosti. "Joo." Äiti vastasi. "Entä se vakava sairaus?" Äiti kysyi. "Se nyt oli vaan kai menkkakipuja.." Janika sanoi hermostuneesti. "Syntyks se vauva jo?" Janika hermostui, mutta yritti vastata niin kiltisti kuin suinkin voi. "Kyllä, tyttö, Maria Roosa" Janika sanoi. "Okei. Moikka!"  Janika katkaisi puhelun, ja Olivia sekä Janika menivät syömään. Syönnin jälkeen seurasi peseytyminen ja pikainen vessassa käynti. Janika mietti lapulle kirjoittamaansa. 'Mun on helpompi kuolla.'

'Mutta enhän voi kuolla Maria Roosan vuoksi!" Hän sanoi että juuri ja juuri hän kuuli. Vakava sairaus johtui kai menkkojen alusta, sen verran herkkä Janika oli. " No, mennäänkö nyt kouluun? " Olivia kysyi. "Joo", Janika vastasi. "Célia, pidäthän huolta Maria Roosasta?" Janika vielä kysyi. "Pidän, toki!" Célia hymähti vaipanvaihdon lomasta. "Kiitos", Janika sanoi ja tytöt lähtivät juoksemaan koulua päin. "Ehdimme" Olivia totesi. "Taisimme." Janika vastasi. Kellot soivat juuri, kun tytöt ehtivät huokaista helpoituksesta. Taas sitä mennään. Luokassa he istuutuivat paikoilleen ja opettaja ilmoitti uudesta oppilaasta. "Luokkaan tulee uusi oppilas, suoraan Japanista!" Kaikki hurrasivat, myös pojat. Opettaja näytti huvittuneelta katsoessa poikien suuntaan. "Hän on tyttö" Opettaja ilmoitti. Pojilta hiipui into. Mutta Janika mietti Japanilaista tyttöä.
"Äh, saanko esitellä: Alisa". Luokkaan astui Japanilainen tyttö. Hän katseli hetken ympärilleen opettajan sanottua yllätys yllätys japaniksi: Tule tänne. Tyttö ihmetteli todella paljon. Pulpettirivien välistä kiertely oli vaikeaa, mutta hän sanoi silti hyvällä Suomella "Hei".  'Osaa Suomea',ajattelin. 'minun onni.' Pojat nyrpistelivät nokkaansa, kun Alisa kertoi jotain itsestään.
"No, mun nimi on Alisa, ja oon 13 vuotias.." Olivia hymyili ja tyrkkäsi takanaan istuvaa Janikaa. "Hänestä voi tulla meijän hyvä kaveri" Olivia kuiskasi. Janika nyökäytti päätänsä ja katsoi sitten Alisaan.
Yllättäen Alisa sanoi koko luokan edessä:
"Mun kuukautiset alko aamulla." Opettaja yllättyi todella. "Tuota..tämä taitaa riittää. Mene vaikka Janikan viereen" Opettaja sanoi häpeillen. "Tosin, otit hyvin aran asian rohkeasti esille", Opettaja yritti sanoa, mitä nyt pystyi poikien naurun lomasta sanomaan. Alisa käveli takarivin pulpetin luo, jossa luki  Janika. Hän istahti hänen vierelleen. Koulupäivä sujui rattoisasti. Päivän loputtua Janika meni hakemaan Olivian ja Célian (sekä edelleen myös Olivian siskojen) luota Maria Roosan ja meni kotiin. Hän keräsikin paljon ihmetteleviä katseita. Viimein kotona hän huokaisi.. Pian äiti tulisi kotiin, joten hän kaivoi varastosta vanhat rattaansa ja asetti Maria Roosan niihin, ja lähti kauppaan.

Seuraava luku ilmestyy kai huomenna, mutta mitään en lupaa.